Kortti vai taidot - mitä ensiapukoulutuksesta halutaan?

Ensiapukortti on todistus suoritetusta ensiapukoulutuksesta. Suomessa SPR:n ensiapukortit ovat haluttua ”valuuttaa” niin työ-, opiskelu- kuin harrastusmarkkinoillakin. Kun halutaan varmistaa työpaikan, harrastustoiminnan tai vaikka yleisötapahtuman ensiapuvalmius, useimmiten edellytetään, että paikalta löytyy riittävä määrä voimassaolevan SPR:n ensiapukortin haltijoita. Oletuksena on, että kortin suorittanut henkilö omaa riittävät ensiaputaidot, jos vakava sairauskohtaus tai tapaturma yllättää. Ja näinhän sen pitää ollakin. Mutta takaako kortti takataskussa oikeasti sen, että kortin haltija osaa antaa ensiapua? Mietitäänpä…

11 vuotta olen tarkastellut tätä asiaa ensiapukouluttajan sekä koulutuksia järjestävän yrityksen näkökulmasta. Olen saanut huomata, että ensinnäkin ihmisiä hakeutuu ensiapukoulutuksiin eri syistä. On niitä, jotka tulevat kurssille, koska työnantaja käski. On niitä, jotka kertovat tarvitsevansa kortin, jotta valmistuvat ammattiinsa tai että saisivat jatkaa nykyisen ammattinsa harjoittamista. Onpa joku tullut kurssille puolison painostuksestakin. Joku ajattelee, että koulutuspäivä on hyvä breikki pistää omat sähköpostit ojennukseen ja kaivaakin aamulla läppärin ensi töikseen eteensä ja sanoo: ”Eihän häiritse, jos teen tässä vähän töitä samalla?” Onneksi useimmat kertovat kuitenkin myös, että haluavat oppia antamaan ensiapua toiselle ihmiselle. Kurssilaisten motiivit osallistua koulutukseen siis vaihtelevat ja jokaisen osallistujan oma motivaatio ratkaisee suurelta osin, oppiiko hän koulutuksen aikana ensiaputaitoseksi.

Jos oletuksena on, että kurssilainen on motivoitunut oppimaan, tarvitaan tietysti myös kouluttaja, joka on motivoitunut kouluttamaan hänelle ensiaputaidot. SPR:n ns korttikoulutuksissa tarkoituksena on, että ensiavun ja terveystiedon kouluttajat (ETK:t) antavat osallistujille asiantuntevaa ohjausta sekä mahdollisuuden harjoitella ensiaputaitoja käytännön ensiapuharjoitusten avulla. On todettu, että oikeassa hätätilanteessa ensiavun antaja saattaa muistaa koulutuksessa tehdyt harjoitukset, vaikka ei luennoista mitään muistaisikaan. Lihasmuisti tulee siis avuksi silloin, kun hätäkeskuspäivystäjä puhelimitse antaa vaikkapa elvytysohjetta auttajalle. Kurssipalautteissa usein erikseen kiitetäänkin siitä, että koulutuksessa sai harjoitella riittävästi. Yllättävän usein kurssilaisten kertoo, että edellisessä ea-koulutuksessa vain istuttiin, katseltiin videoita ja kuunneltiin luentoa. Voiko esimerkiksi 16 h PowerPoint-sulkeisten jälkeen sanoa, että ensiapukortin haltija on ensiaputaitoinen? Onko hän nyt oikea henkilö turvaamaan vaikkapa jääkiekko-turnaukseen osallistuvien pelaajien ja yleisön turvallisuutta? No, suorittamansa EA1-kortin mukaan hän on.

Mielestäni ensiapukoulutuksessa todistuskortti ei saisi olla itseisarvo. Tärkeämpiä tavoitteita tulisi olla, että ensiapukoulutus

1. antaa osallistujalle oikeaa ja asianmukaista tietoa ensiavusta
2. antaa mahdollisuuden harjoitella taitoja käytännössä
3. ennen kaikkea antaa uskallusta pysähtyä auttamaan hätään joutunutta

Jos nämä tavoitteet toteutuvat, kurssin jälkeen ensiapuvalmius osallistujien kotona, työssä ja harrastuksissa on koulutuksen ansiosta parantunut.
Hyvän koulutuksen päätteeksi on toki ilo jakaa myös ne paljon puhutut kortit!

Voit halutessasi tutusta eri korttikoulutusten sisältöihin Koulutukset-sivullamme.

^