Liike on lääke -entä jos kaatuminen pelottaa?

Miten syksyn mukanaan tuomat muuttuvat olosuhteet vaikuttavat liikkumiseesi? Pelottaako kaatuminen ja sen mahdollisesti mukanaan tuoma loukkaantuminen? Varsinkin iäkkään henkilön liikkumista tämä pelko saattaa vähentää, eikä ihme. Murtumariski on suurempi iäkkäillä kuin nuorilla. Lonkkamurtuma on jo pelkästään sanana sellainen, että sillä on korvaan kovin huono kaiku. Sanaan yhdistyy helposti mielikuva, että sen myötä ikäihmisen elämä mullistuu ja hän joutuu kotoaan valvottuun laitoshoitoon loppuelämäkseen. Ikävä kyllä tämä mielikuva ei ole aivan tuulesta temmattu, vaan joskus näin käykin.

Tähän vuodenaikaan on hyvä palautella mieleen, mistä lonkkamurtumassa on kyse ja miten voisimme näitä kohtaloita ennaltaehkäistä.

Lonkkamurtuma

Reisiluun kaulan tai yläosan murtuma, eli lonkkamurtuma on vakava seuraus kompastumis- tai kaatumistapaturmasta. Varsinkin iäkkäillä henkilöillä luuston haurastuminen myötavaikuttaa omalta osaltaan murtuman syntyyn. Korkea ikä sekä vähäinen liikkuminen vaikuttavat molempiin, niin kaatumis- kuin murtumariskiinkin.

Lonkkamurtuman ilmaantuvuus suurenee yli 10-kertaiseksi 60 ja 80 ikävuoden välillä. Valtaosa lonkkamurtumaan johtaneista kaatumisista sattuu sisätiloissa, joko laitoksessa tai kotioloissa. Vuosittain Suomessa leikataan noin 6000 lonkkamurtumaa.

Lonkkamurtuman ennaltaehkäisy

Lonkkamurtuma ja siihen usein liittyvä leikkaus johtavat helposti liikunta- ja toimintakyvyn heikkenemiseen ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Vain noin puolella niistä, jotka asuivat ennen murtumaa itsenäisesti kotona ja liikkuivat itsenäisesti kodin ulkopuolella, murtumaa edeltänyt toimintakyky säilyy. Tärkeätä on siis ehkäistä ennalta lonkkamurtumien syntymistä.

Kaatumisriskiä voidaan pienentää puuttumalla kaatumisriskiä suurentaviin ja luun lujuutta heikentäviin tekijöihin.

Fyysisen kunnon ylläpitäminen ja varsinkin jalkojen lihasvoimasta ja tasapainosta huolehtiminen vähentävät kaatumisvaaraa. Ikääntyessä ryhti ja myös kävelyasento muuttuvat. Askel madaltuu ja askeleiden mittakaan ei aina pysy tasaisena. Kun näihin yhdistetään näkökyvyn ja tasapainon heikkeneminen sekä mahdollinen perussairauksien lääkitys, kaatumisriski luonnollisesti kasvaa.

Liikkunnasta on apua luuston ja lihasten kunnossa pitämiseen ja myös ravitsemuksella voidaan vaikuttaa luun tiheyteen: tupakointia kannattaa välttää ja tarkistaa, että ruokavalio turvaa kalsiumin ja D-vitamiinin riittävän saannin.

(Lähde: Käypä hoito -suositus).

Liikunnan ja ravitsemuksen lisäksi ennaltaehkäisyssä on tärkeä huomioida myös ympäröivät olosuhteet, kuten esim. hyvä valaistus ja ympäristön siisteys. Unohtamatta kenkinen ja sukkien liukuesteitä, pihan hiekoitusta ja karhennusta liukkaisiin portaisiin. Liikkumista helpottavista apuvälineistä voi kysyä tietoa vaikkapa fysioterapeutilta. Arjen sujuvuutta voi myös helpottaa suunnittelemalla ympäristöä niin, että käyttöesineet ovat helposti käden ulottuvilla.

Lonkkamurtuman oireet ja ensiapu

Tapaturman sattuessa murtumaa voi ja pitää epäillä, jos kipu kohdistuu lonkkaan ja varsinkin lonkan liikuttelu on kivuliasta. Murtuneen puolen raaja saattaa myös olla ulospäin kiertynyt ja tervettä raajaa lyhyempi.

Jos epäilet kaatumisen tai esim. sängystä putoamisen jälkeen lonkkamurtumaa, vältä raajan turhaa liikuttelua, huolehdi, että loukkaantunut pysyy lämpimänä ja rauhoittele hänet siihen asentoon, jossa hänen on paras odotella ammattiapua. Soittamalla hätänumeroon 112 saat nopeimmin ja turvallisimmin loukkaantuneen ammattilaisten hoidettavaksi.

Lonkkasuojaimet ehkäisevät murtumia – kenen niitä olisi hyvä käyttää?

Lonkkasuojaimet saattavat vähentää lonkkamurtumien syntymistä kaatumisen yhteydessä. Suojien käyttöä onkin hyvä harkita silloin kun taustalla on aiempia kaatumisia ja / tai luuston haurastumista sekä silloin, kun ikäihminen siirtyy kotoa pitkäaikaishoitoon .

Paitsi aiemmat kaatumiset ja mahdolliset murtumat, kaatumisriskiä kartoitettaessa kannattaa huomioida myös mahdolliset perussairaudet ja käytössä olevat lääkitykset. Kaatumisen riskiä lisääviä sairauksia ovat mm. alhainen verenpaine, huimaus ja osteoporoosi, Ménièren tauti ja Parkinsonin tauti.

Lonkkasuojat ovat huomaamattomat ja helppokäyttöiset. Niitä voidaan pitää alushousuina tai pukea alusvaatteiden päälle. Housuihin on kiinnitetty pehmeät, hevosenkengän muotoiset kilvet, jotka ottavat kaatuessa iskun vastaan ja siirtävät iskuenergian pemytkudoksiin. Lonkkasuojahousujen valikoimassa on useita malleja, joista voi valita omaan elämäntilanteeseen sopivimmat. Myös inkontinenssista kärsiville on oma mallinsa.

Lonkkasuojat eivät estä kaatumista, mutta voivat ehkäistä kaatumsen seurauksena syntyvän lonkkamurtuman. Ne siis toimivat vähän samalla periaatteella kuin suojakypärä: eihän sekään suojaa kaatumiselta, mutta ehkäisee tehokkaasti kaatumisen yhteydessä syntyviä pään vammoja.

Autshop-verkkokauppamme valikoimista löytyvät Safehip ® -lonkkasuojat ovat maailman tutkituimmat lonkkasuojat. Mikään suoja ei voi suojata 100 -prosenttisesti murtumilta, mutta kliinisissä tutkimuksissa (esim. Hindso K, Lauritwen JB, Osteoporosis International 1998;8:119) on osoitettu, että Safehip ® -lonkkasuojat vähentävät laitoksissa ja kotona asuvien lonkkamurtumia vähintään 75%. Tutkimuksen mukaan kolme neljästä välttyy lonkkamurtumalta kaatumisen yhteydessä.

Ja mikä parasta, lonkkasuojan mukanaan tuoma turvallisuudentunne on omiaan vaikuttamaan myös siihen, että päivittäinen ulkoilu ja liikkuminen lisääntyvät.

Safehip ® -lonkkasuojia on sekä housumalleja, että aktiivisemmalle liikkujalle sopiva vyömalli.

Teksti: Hanna Immonen, th, ETK , Auts-Tuote Oy