Hei sinä, joka olet yrittäjä, työnantaja, henkilöstöpäällikkö, työpaikan työsuojelusta vastaava tai muu työpaikan ensiapukoulutuksista vastaava henkilö. Tämä artikkeli on kirjoitettu juuri sinulle! Olen jo vuodesta 2005 alkaen järjestänyt työpaikkojen ensiapukoulutuksia. Tässä vuosien varrella olen huomannut, että ensiapukurssien “viidakko” voi olla tilaajalle joskus melkoinen haaste.
Pitääkö työnantajan järjestää ensiapukoulutusta työntekijöilleen? Kuinka monta työntekijää pitää kouluttaa? Millainen koulutus meidän työpaikalla pitäisi järjestää? Ja niin edelleen. Kokosin tähän artikkeliin 3 tärkeää kysymystä, mitä kurssin tilaajan kannatta pohtia ennen ensiapukoulutuksen tilaamista työpaikalle.
1. Korttikoulutus vai joku muu ensiapukurssi?
Meillä Suomessa voi ensiapukoulutuksen tilata työpaikalle hyvinkin erilaisilta palveluntarjoajilta. Ea-kursseja järjestävät järjestöt, yhdistykset, yritykset, oppilaitokset ja työterveyshuollot. Joskus joku hoitoalalla työskentelevä tuttu pyydetään paikalle opettamaan ensiaputaitoja. Erilaisista kursseista voi myös saada erilaisia todistuksia, joista käy ilmi koulutuksen kesto ja sisältö. Mistä sinä tilaajana voit tietää, tarvitaanko sinun työpaikallesi ns. korttikoulutus vai riittääkö joku muu / mikä tahansa ensiapukoulutus?
Hyvin monella alalla on luovuttu vaatimuksesta, että työntekijöillä tulee olla jonkun tietyn järjestelmän mukainen ensiapukortti. Ala- ja toimipaikkakohtaisia eroja on paljon ja oman työpaikan vaatimukset tulisi selvitä esimerkiksi työpaikalle laaditusta työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta tai muusta riskinarvioon perustuvasta turvallisuussuunnitelmasta.
Taidot merkitsevät hätäilanteessa, ei kortit
Ensiapukurssin järjestämisen tavoite tulee olla, että koulutuksen saaneet työntekijät osaavat tehokkaasti ja turvallisesti auttaa työpaikalla syntyneessä hätätilanteessa työkaveriaan tai esimerkiksi asiakasta. Ensiaputaito on käden taito. Koulutusta tilatessa kannattaa siis varmistaa, että osallistujat pääsevät tekemään kurssilla runsaasti käytännön ensiapuharjoituksia. Jotta käytännön harjoitukset pystytään toteuttamaan laadukkaasti, niin että jokainen saa riittävästi “hands on” -aikaa ja henkilökohtaista ohjausta, kursseilla ryhmäkoko kannattaa rajata maltilliseksi, enintään 15 osallistujaa / kouluttaja.
Varmista kouluttajan ammatillinen tausta
Varmista myös ensiapukoulutuksen järjestäjältä , että mikä on kouluttajan ammattitaito ja mihin kouluttajan antamat ensiapuohjeet perustuvat. Suomessa kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt henkilö voi nimittäin ryhtyä ensiapukouluttajaksi. Esimerkiksi eräässä ensiapukoulutuksessa kouluttajana toimi taustaltaan liikunta-alan ammattilainen (sukelluskouluttaja). Hän osasi kyllä teknisesti opastaa ensiaputoimenpiteitä oikein, mutta kun osallitujat esittivät kysymyksiä ja halusivat perusteluja, niin hänen ammattitaitonsa ei riittänytkään tähän. Vaaralliseksi koulutus muuttui siinä vaiheessa, kun hän ei malttanut myöntää omien tietojensa puutteellisuutta, vaan vastaili “asiantuntevana” kysymyksiin omien käsitystensä mukaan. Ja lopputulos oli, että maallikko opetti maallikolle, kuinka diabetestä sairastavalle tulee ensiaputilanteessa pistää insuliinia. Näin ei siis MISSÄÄN TILANTEESSA pidä oikeasti toimia, hengenvaarallista! Kun kouluttaja on itse terveydenhuollon ammattilainen (kuten sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai ensihoitaja) hän ymmärtää perusteet ihmiskehon toiminnasta ja esimerkiksi perussairauksien vaikutuksen ensiapuun. Koulutustaustan lisäksi kannattaa kouluttajalta kysyä, mihin hänen opettamansa ensiaputoimet perustuvat. Esimerkiksi elvytystaito tulisi kaikilla ensiapukursseilla harjoitella samalla tavalla, kansainväliseen tutkimustietoon perustuvien ERC:n (European Resuscitation Council) sekä Suomalaisten Käypähoitosuositusten mukaisesti. Ei esimerkiksi yksittäisen ammattilaisen kokemukseen / mielipiteeseen perustuvien käytäntöjen mukaan. Jos kouluttaja esimerkiksi ei opeta elvytyksen yhteydessä puhalluselvytystä, kyseessä ei ole em kriteerit täyttävä koulutus. Varmista siis ensiapukurssia tilatessasi kouluttajan ammatillinen tausta ja pätevyys.
Ensiapukoulutuksen kustannuksiin voi saada tukea
Yksi työnantajaa koskeva ja tärkeä huomioitava asia on työpaikan ensiapukoultuksesta aiheutuneet kustannukset. Työturvallisuuslakihan velvoittaa jokaista työnantajaa ylläpitämään riittävää ensiapuvalmiutta työpaikalla. Ensiapukoulutukset ovat yksi tärkeä osa tätä valmiutta. Koska laki velvoittaa työnantajaa, niin yhteiskunta tukee (ainakin toistaiseksi) yrityksiä tämän velvollisuuden täyttämisessä. Yrityksellä onkin mahdollisuus hakea KELA:lta tukea koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjatuista, työpaikalle suositelluista koulutuksista. KELA:n korvausta voi toistaiseksi saada kuitenkin vain koulutuksesta, jossa kouluttajana on toiminut SPR:n hyväksymä ensiavun ja terveystiedon kouluttaja (ETK). Toinen edellytys tuen hakemiselle on, että yrityksellä on voimassaoleva työterveyshuoltosopimus. Tuen saamiseen vaikutta myös, jos yrityksen korvauskatto on jo täyttynyt muiden työterveyshuollon kulujen kautta. Lisätietoa tuen hakemisesta saat KELAsta.
EDIT 13.12.2019: Sekä KELA, että STM:n alainen työsuojeluhallinto ovat päivittämässä työpaikkojen lakisääteisiä ensiapukoulutuksia koskevia ohjeistuksiaan. Lue lisää tästä uudistuksesta artikkelistamme Työpaikkojen ensiapukoulutukset murroksessa.
EDIT 27.2.2020 KELA on uudistanut ensiapuvalmiuden ylläpitoon liittyvien kustannusten korvauskäytännöt 1.1.2020 alkaen. Lue lisää artikkelistamme Vuosi vaihtui – mikä muuttui koskien työpaikkojen ensiapukoulutuksia.
2. Kuinka monta henkilöä työpaikalla tarvitsee ensiapukoulutuksen?
Tähän kysymykseen vastausta hakiessa sinun tulee huomioida ainakin seuraavat seikat: Kuinka monta henkilöä yrityksessä työskentelee yhteensä? Millaisia työtapaturmariskejä työhön liittyy? Tapahtuuko työnteko kiinteästi yhdessä työpisteessä vai liikutaanko työpäivän aikana osoitteesta toiseen yksin / pareittain?
Perusidea on, että jos työntekijä saa vakavan sairauskohtauksen tai loukkaantuu tapaturmassa, jokaisessa työpisteessä ja työvuorossa tulee aina olla paikalla voimassaolevan ensiapukoulutuksen omaava henkilö. Isommilla työpaikoilla tämä esimerkiksi tarkoittaa, että vähintään 1 ensiapukoulutettu jokaista 20 hengen työryhmää kohden. Jokainen yksin työskentelevä henkilö tulee kouluttaa, esimerkiksi myyntiedustajat ja asentajat. Työpareina toimivista henkilöistä vähintään toisella tulisi aina olla voimassaoleva ensiapukoulutus (ja sitten toivotaan, että hän ei ole se joka saa sairauskohtauksen).
Toiset työnantajat katsovat, että jokaisella työntekijällä on hyvä olla koulutus. Osa työnantajista katsoo, että työturvallisuuslain minimi on riittävä määrä. Tällöin koulutettavien määrää laskettaessa on muistettava huomioida myös loma-ajat ja vuorotyö. Lain mukaan työpaikalla tulee jokaisessa työvuorossa ja työkohteessa olla vähintään 5 %:lla voimassaoleva ensiapukoulutus. Ensiapukoulutus on voimassa kolme (3) vuotta kerrallaan.
3. Hätäensiapukurssi vai EA1®? Mitä eroa näillä on?
Ensiapukoulutusta on eri tasoista. Lyhin ja suppein, minimikriteerit täyttävä koulutus on Hätäensiapu 4 h. Hätäensiapukoulutuksia on 4-8 h mittaisia ja näissä koulutuksissa keskitytään lähinnä hengen pelastavien ensiaputoimenpiteiden oppimiseen. Hätäensiapukoulutus on riittävä koulutus työpaikoille, joissa tapaturmariski on vähäinen (esim. toimistot, virastot, oppilaitokset, kaupat).
EA1® on Suomen Punaisen Ristin rekisteröimä tavaramerkki. Se tai joku muu vastaava 16 h, eli kahden työpäivän mittainen kattava peruskoulutus on tarpeen työpaikoille, joissa tapaturmariski on ilmeinen (esim. tuotantolaitokset, logistiikan ala, rakennusala, liikunta-ala…). Näillä pitkillä kursseilla opitaan ja harjoitellaan ensiaputaitoja laajemmin. Hätäensiavun lisäksi kaksipäiväisiin koulutuksiin sisältyy myös palovammat, haavat, ruhjeet, venähdykset, murtumat ja myrkytykset. Vaikka esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja kaupan alalla lain mukaan hätäensiapukoulutus on riittävä työturvallisuuden näkökulmasta, käytännössä oppilaiden, lasten ja asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi voi silti olla perusteltua valita koulutukseksi laajempi, 16 h mittainen koulutuskokonaisuus .
Jos työpaikalla on erityisiä tapaturmariskejä, kuten esimerkiksi mittavan kemikaalivahingon vaara, sortumisvaara tai hukkumisen vaara, voi olla tarpeen järjestää EA2 ® tai joku muu vastaava laajempi ensiapukurssi, jossa käydään läpi myös vakavasti loukkaantuneen henkilön ensiapua. EA2 ® on Suomen Punaisen Ristin rekisteröimä tavaramerkki, mutta jatkokurssi voidaan toteuttaa myös räätälöidysti asiakkaan tarpeisiin sopivaksi koulutuspaketiksi. Tavoitteena on, että laajemmassa koulutuksessa osallistuja saa lisää harjoitusta ja varmuutta toimia hätätilanteessa, sekä syventää aiemmilla ensiapukursseilla opittuja ensiavun perustaitoja.
Toivottavasti näistä vinkeistä oli sinulle apua. Kurssiviidakkoon ei suinkan tarvitse jäädä yksin ihmettelemään. Jos haluat lisätietoa, älä epäröi ottaa meihin yhteyttä. Kerromme mielellämme lisää. Pieni keskustelu koulutusasiantuntijamme kanssa auttaa sinua oikean ensiapukoulutuksen valinnassa.
Teksti: Kaisa Telilä, th, ETK, Auts-Tuote Oy
